Tiedonhankinnan opas

Löydettyyn tietoon tulisi suhtautua aina lähdekriittisesti. Voit arvioida löytämääsi aineistoa esimerkiksi seuraavin kriteerein.

Relevanssi. Sopiiko löytämäsi tieto aiheeseesi?

• Liittyykö tieto aiheeseesi ja vastaako se tarpeitasi?
• Minkälaiselle kohderyhmälle löytämäsi tieto on tarkoitettu?
• Onko tieto oikean tasoista tarpeeseesi nähden? Vaaditaanko tiedon olevan esimerkiksi tutkimustietoa.
• Voiko löytämääsi käyttää lähteenä? Voiko aineistoon viitata?

Ajankohtaisuus. Onko löytämäsi tieto ajantasaista?

• Milloin tieto on ilmestynyt tai milloin se on julkaistu?
• Tuleeko aiheesi hyödyntää vain viimeisintä tietoa, vai onko aiemmin julkaistu jotain olennaista?
• Onko tietoa päivitetty?

Lähde. Kuka on kirjoittanut tai tuottanut tiedon?

• Löytyykö tiedosta sen kirjoittaja, tuottaja tai julkaisija?
• Löytyykö tiedon tuottajasta tarkempaa tietoa? Esimerkiksi miten hän on kytköksissä aiheeseen tai edustaako hän jotain tiettyä näkökantaa?
• Onko tiedon tuottaja luotettava tai pätevä kirjoittamaan aiheesta?

Totuudenmukaisuus. Voiko löytämääsi tietoon luottaa?

• Onko tieto kirjoitettu objektiivisesti sekä kieliopillisesti oikein?
• Onko tieto vertaisarvioitua?
• Onko tieto näyttöön perustuvaa, eli onko sitä perusteltu muulla tiedolla? Esimerkiksi lähdeviittaukset.
• Pystytkö todentamaan tietoa myös toisella lähteellä tai aiemman tietosi pohjalta?

Varsinkin opinnäytetyötä tehtäessä suurin osa lähteistä tulisi olla tieteellisiä julkaisuja. Onkin tärkeää osata erottaa toisistaan tieteellinen julkaisu ja populaari julkaisu. Populaareja julkaisuja ovat esimerkiksi aikakauslehdet, sanomalehdet ja ammattilehdet.

Mikä on tieteellinen artikkeli?

• Tieteellinen artikkeli on yleensä vertaisarvioitu (peer reviewed).
• Tieteellinen artikkeli noudattaa IMRD-rakennetta, eli artikkeli koostuu seuraavista osioista: johdanto, menetelmät eli ongelman käsittely, tulokset ja pohdinta eli tulosten tarkastelu. Englanniksi siis Introduction, Methods, Results ja Discussion.
• Artikkelin kirjoittaja on tutkija tai alan asiantuntija ja tekijän taustaorganisaatio on ilmoitettu artikkelissa.
• Artikkelista löytyy käytetyt lähteet, jotka on merkitty tekstiviitteisiin sekä lähdeluetteloon.

Primaarilähteessä eli alkuperäisessä tiedonlähteessä jaetaan uutta tietoa ja se tarjoaa suoraa aineistoa aiheestaan. Primaarilähteitä ovat esimerkiksi tutkimusartikkelit ja väitöskirjat, joissa kirjoittajat raportoivat omasta tutkimuksestaan ja sen tuloksista.

Sekundaarilähde eli toisen käden lähde taas kertoo primaarilähteestä. Sekundaarilähde kommentoi, arvioi tai referoi toisten tutkimusta, vertailee tutkimuksia keskenään, tai vetää eri tutkimusten tuloksia yhteen. Sekundaarilähteitä ovat esimerkiksi tutkimustuloksista kertovat uutiset, kirjallisuuskatsaukset ja oppikirjat.

Opinnäytetyössä tulisi pyrkiä aina käyttämään primaarilähteitä, sillä sekundaarilähteet sisältävät tulkintaa, joka voi vääristää alkuperäisen lähteen sisältöä. Sekundaarilähteitäkin voi käyttää, kun vain muistaa lähdekriittisyyden. Hyviä sekundaarilähteitä ovat esimerkiksi tieteellisessä julkaisussa ilmestynyt kirjallisuuskatsaus, jossa kerrotaan, mitä tietystä aihepiiristä tiedetään eri tutkimusten valossa tai artikkeli, jossa kirjoittaja kertoo oman väitöskirjansa tuloksista.

Tunnista valeuutinen -julisteen on tehnyt IFLA, International Federation of Library Associations and Institutions.