Centrian opinnäytetyö- ja kirjoitusohjeet 2024 (ylimääräinen)

Ammattikorkeakoulututkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa hänen perehtyneisyyttään opiskelemaansa alaan. Kypsyysnäytteen avulla tarkistetaan opiskelijan kirjallisen viestinnän taito. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteenä joko esseen tai tiedotteen. Opiskelijan tulee sopia kypsyysnäytteen tekstilajista kypsyysnäytteeseen ilmoittautuessaan.

Kypsyysnäyte on verrattavissa tenttiin ja se kirjoitetaan valvotussa tilaisuudessa itsenäisesti joko koulusivistyskielellä (suomi tai ruotsi) tai ammattikorkeakoulun päättämällä kielellä [1]. Kypsyysnäyte kirjoitetaan opiskelijan ja opinnäytetyön ohjaajan yhteisen harkinnan mukaan joko käsin tai sähköisesti. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen annetaan aikaa 175 min.

Opinnäytetyön ohjaaja antaa opiskelijalle muutaman (2–4) juuri hänen opinnäytetyöhönsä liittyvän aiheen. Kypsyysnäytteen aiheet annetaan opiskelijalle vasta tenttitilaisuudessa ja näistä opiskelija valitsee yhden. Pituussuositus on sidoksissa tekstilajiin, esimerkiksi essee on vähintään 400 sanaa pitkä teksti, sisäinen tiedote puolestaan on noin 200-300 sanaa. Jos kypsyysnäyte tehdään käsin, teksti kirjoitetaan lyijykynällä konseptipaperin jokaiselle riville.

Tekstin rakenne ja otsikointi ovat tekstilajille ominaiset ja vastaavat sisältöä. Esimerkiksi essee on kriittinen ja pohdiskeleva kirjoitelma, joka alkaa asiaan vievällä johdannolla ja päättyy yhteenvetoon. Otsikko voi olla esimerkiksi jokin näkökulma tutkittavaan aiheeseen tai opinnäytetyön yhden osa-alueen lähempi tarkastelu.

Kypsyysnäytettä laadittaessa tietokoneella koneiden tulee olla tähän erikseen määriteltyjä ja puhdistettuja. AMK-tutkinnon sisäinen tiedote kirjoitetaan tietokoneella alan ohjeistamalla tavalla valvotuissa olosuhteissa ilman oheismateriaalia.

Kirjoittaja ei saa olettaa, että lukija on tutustunut hänen opinnäytetyöhönsä. Kypsyysnäytteen asiasisällön arvioi ammattiaineen opettaja ja kieliasun arvioi asianomaisen kielen opettaja. 

Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Jos kypsyysnäyte hylätään, opiskelija velvoitetaan pyytämään palautetta kielentarkastajalta, ennen kuin hän voi kirjoittaa uusintakokeen.
 

Lukivaikeus ja kypsyysnäyte
 

Lukivaikeuksisen opiskelijan kypsyysnäytettä koskevat seuraavat erityisjärjestelyt edellyttäen, että opiskelija esittää asiantuntijan (esim. erikoislääkärin tai erityisopettajan) lausunnon tilanteestaan: 

– Lukivaikeuksinen opiskelija voi kirjoittaa pidempään kuin muut ja kirjoittaa koneella. 
– Lukivaikeuksinen opiskelija voi täydentää suoritustaan suullisesti.

Opiskelijan tulee toimittaa lausunto kypsyysnäytteen tarkastajille omasta lukivaikeudestaan ennen kuin erityisjärjestelyt pannaan toimeen.
 

Kypsyysnäytteen kieli- ja muotoseikkojen arviointi
 

• Kypsyysnäytteen kielen on oltava tarkoituksenmukaista, selkeää ja ymmärrettävää.
• Teksti ei saa sisältää asiavirheitä.
• Tekstin tulee käsitellä otsikossa esitettyä asiaa. Kirjoitus tulee otsikoida ja otsikon sekä sisällön tulee vastata toisiaan. Väliotsikointia ei käytetä.
• Tekstin on oltava asiatyyliä, ei puhekieltä.
• Kirjoituksen tulee olla rakenteeltaan jäsennelty ja yhtenäinen kokonaisuus. Tekstissä tulee olla kappalejako eli jaksotus. Tekstissä esitettyjen väitteiden ja niiden perusteluiden tulee olla yhtenevät.
• Virkerakenteen on oltava tarkoituksenmukainen, ehjä ja vaihteleva. Sanajärjestyksen on oltava yksiselitteinen.
• Suomen kielen oikeinkirjoitus on hallittava.
• Kielen on oltava pääosin oikeakielisyysnormien mukaista.
• Tekstissä ei saa olla kaavoja tai kuvia.
• Käsin kirjoitettaessa käsialan on oltava yksiselitteisen selvää ja helppolukuista, isojen ja pienten kirjainten sekä sanarajojen tulee erottua.
   

Hylätyn kokeen ominaispiirteitä
 

Kypsyysnäyte hylätään, jos siinä esiintyy asiavirheitä tai jos kieli ei noudata selkeän, ymmärrettävän ja tarkoituksenmukaisesti jäsennellyn asiatekstin vaatimuksia. Teksti on viimeisteltyä, ellei siinä ole enempää kuin yksittäisiä virheitä seuraavissa asioissa:

• Välimerkit, yhdyssanat, iso ja pieni alkukirjain, numerot, lyhenteet ja muut merkit, viittaussuhteet, kongruenssi, rektio, lauseenvastikkeiden käyttö, vierassanat, muotisanat, sanajärjestys ja oikeinkirjoitus.
• Teksti ei vastaa tehtävänantoa.
• Tekstin sisältö ei vastaa otsikkoa tai otsikko puuttuu.
• Tekstin rakenne on hajanainen, ja kokonaiskuvan saaminen asiasta on tekstin perusteella vaikeaa tai mahdotonta.
• Tekstin tyylissä on tekstilajiin kuulumattomia poikkeamia.
• Lukija ei voi ymmärtää kirjoitusta itsenäisenä tekstinä ilman aiheeseen perehdyttävää aloitusta.
• Virke- ja lauserakenteissa on ongelmia.

[1]  Kypsyysnäytteen kieli määräytyy Kielten ja viestinnän opetuksen käytäntösuositusten ammattikorkeakouluissa ja Centria-ammattikorkeakoulun todistusohjeen mukaisesti seuraavasti:

a) Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on suomi

Kypsyysnäytteen kieli on suomi, jolloin opiskelijalle tulee ko. kielestä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito (ks. Asetus 481/2003, 15 §).

Huom! Mikäli opiskelijalla on ylioppilastutkinnossaan vähintään arvosana magna cum laude approbatur suomen kielessä suoritetussa äidinkielen kokeessa (joka osoittaa ko. kielen erinomaista taitoa), kypsyysnäytteen kieli voi olla myös ruotsi tai koulutuksen kieli.

b) Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on ruotsi

Kypsyysnäytteen kieli on ruotsi, jolloin opiskelijalle tulee ko. kielestä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito (ks. Asetus 481/2003, 15 §).

Huom! Mikäli opiskelijalla on ylioppilastutkinnossaan vähintään arvosana magna cum laude approbatur ruotsin kielessä suoritetussa äidinkielen kokeessa (joka osoittaa ko. kielen erinomaista taitoa), kypsyysnäytteen kieli voi olla myös suomi tai koulutusohjelman kieli.

c) Opiskelija, jonka koulusivistyskieli ei ole suomi eikä ruotsi

Kypsyysnäytteen kielen päättää ammattikorkeakoulu. Centria-ammattikorkeakoulussa kypsyysnäytteen kieli on koulutuksen kieli, ellei ammattikorkeakoulu opiskelijan hakemuksesta toisin päätä.