Ammattikorkeakouluopiskelijan pitää osata Hyvän tieteellisen käytännön periaatteet ja toteuttaa niitä kaikissa opinnoissaan. Hyvän tieteellisen käytännön tietopaketin löydät Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) sivuilta. TENK on opetus- ja kulttuuriministeriön asettama neuvottelukunta, joka antaa ohjeita siitä, millä tavalla hyvää tieteellistä käytäntöä noudatetaan. Se myös varmistaa, että mahdollisia loukkaustapauksia käsitellään asianmukaisesti. Se antaa tarvittaessa lausuntoja loukkaustapausten käsittelystä, jos joku asianosainen valittaa käsittelystä ja pyytää TENKin lausuntoa. Se ei ota kantaa lainsäädännöllisiin rikkomusepäilyihin tai ammattieettisiin kysymyksiin.
Hyvän tieteellisen käytännön keskeisiä perusperiaatteita ovat TENKin ohjeen mukaan luotettavuus, rehellisyys, arvostus ja vastuunkanto tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimuksen ja tulosten arvioinnissa. Tutkimusmenetelmät ovat tieteelliset kriteerit täyttäviä ja tulosten julkaiseminen tapahtuu avoimesti ja vastuullisesti.
Tutkijat ottavat huomioon muiden tekemän työn ja kunnioittavat sitä. Muiden tutkijoiden tekemään työhön viitataan asianmukaisesti. Tutkimus suunnitellaan, toteutetaan ja raportoidaan tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten tavoin. Syntyneet tietoaineistot ja data tallennetaan tieteellisen tiedon tavoin.
Tutkimusluvat on hankittu ennen opiinäytetyön tekemisen aloittamista ja mahdollinen eettinen ennakkoarviointi on tehty. Jos opinnäytetyö tehdään ryhmässä, on sovittu ryhmän jäsenten välillä etukäteen työn tekemiseen liittyvistä oikeuksista, vastuista ja velvollisuuksista sekä tekijyydestä. Samoin on sovittu syntyneen tietoaineiston säilyttämisestä ja mahdollisesta käyttöoikeudesta myöhemmin.
Rahoituslähteet ja mahdolliset muut sidonnaisuudet ilmoitetaan kaikille asianosaisille ja tutkimukseen osallistuville. Nämä myös raportoidaan tutkimuksen tuloksia raportoitaessa.
Täältä löytyy Arenen tuottama mainio diasarja jossa esitellään opinnäytetyön tekemiseen liittyviä eettisiä suosituksia.
Centria-ammattikorkeakoulun tutkimusetiikan tukihenkilö on Hanna-Riina Aho. Hänen kanssaan voit keskustella tutkimusetiikkaan liittyvistä kysymyksistä.
Tieteellisessä toiminnassa harjoitettu vilppi paitsi vääristää tutkittua tietoa myös harhauttaa tiede- ja tutkimusyhteisöä, päätöksentekijöitä tai yleisöä. Se heikentää myös tieteellisen työn, sen tulosten tai tuotosten arvoa ja tieteen arvostusta sekä aiheuttaa haittaa muille tutkijoille ja tutkittaville.
Vilppi tieteellisessä toiminnassa voidaan jakaa kolmeen alaluokkaan: sepittäminen (engl. fabrication), vääristely (falsification, misrepresentation) ja plagiointi (plagiarism).
Sepittäminen tarkoittaa sitä, että kerrottuja havaintoja ei ole tehty tutkimusprosessissa kuvatulla tavalla tai menetelmillä. Samoin sepittämistä on se, jos raportoi tuloksia, joita ei ole tutkimuksessa syntynyt.
Vääristelyä on perusteeton tutkimustiedon muuntelu. Havaintojen vääristelyllä tarkoitetaan alkuperäisten havaintojen muokkaamista tai esittämistä siten, että niihin perustuva tulos vääristyy. Tulosten vääristelyllä tarkoitetaan tieteellisesti perusteetonta tutkimustulosten muuttamista tai valikointia. Vääristelyä on myös se, että tutkimustuloksista jotain jätetään raportoimatta. Plagiointi on puolestaan luvatonta lainaamista. Sitä on sekä suora että mukaillen tehty kopiointi.
Törkeitä laiminlyöntejä tai piittaamattomuutta tutkimuksen eri vaiheissa ovat esimerkiksi:
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2023. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Helsinki: Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Saatavissa: https://tenk.fi/sites/default/files/2023-03/HTK-ohje_2023.pdf . Viitattu 19.2.2024.