Varsinaisen tekstin jälkeen kirjoitetaan lähdeluettelo, jonka otsikoksi merkitään suuraakkosin LÄHTEET. Kaikki opinnäytetyössä mainitut lähteet merkitään lähdeluetteloon. Lähteiden merkinnässä ei käytetä väliotsikointia, vaan lähteet kirjataan aakkosjärjestyksessä allekkain. Lukijan on pystyttävä tekstissä esitetyn nimen perusteella löytämään teoksen tiedot lähdeluettelosta. Siksi tekstissä olevan lähdeviitteen on alettava täsmälleen samalla tavalla kuin lähdeluettelossa. Lähdeluettelo sisältää tarkat tiedot tekstissä käytetyistä lähteistä. Lähdeluettelo sisältää vain ne lähteet, joita tekstissä on käytetty.
Lähteissä esitetään ne bibliografiset tiedot, jotka ovat julkaisun löytämiseksi tarpeellisia.
Näitä tietoja ovat:
Tekijän sukunimi, etunimen ensimmäinen kirjain.
Julkaisuvuosi.
Teoksen nimi.
Teoksen painos, mikäli niitä on useampia.
Kustannuspaikka ja kustantaja.
Torkki, J. 2006. Puhevalta. Kuinka kuulijat vakuutetaan. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.
Sähköisissä lähteissä on otettava erityisesti huomioon tietojen luotettavuus, lähteen pysyvyys, dokumentin saatavuus ja tekijänoikeuskysymykset. Sähköiset julkaisut merkitään lähdeluetteloon samoin kuin painetut lähteet, mutta jollei lähteessä ole sivunumeroita tai kustantajatietoja, niitä ei merkitä. Jos tekijä tiedetään, tekijän sukunimi ja vuosiluku merkitään sekä tekstiviitteessä että lähdeluettelossa ensimmäiseksi. Siinä tapauksessa, että lähteenä käytetään dokumenttia, jonka henkilötekijä ei ole selvillä, viitataan tekstissä joko a) julkaisijayhteisöön tai b) verkkosivun otsikkoon (ks. luku 6 Lähteisiin viittaaminen). Lähdeluettelon ja tekstissä esitetyn lähdeviitteen tulee aina vastata toisiaan. Sähköisten lähteiden ohjeita ja esimerkkejä löytyy myös Kotimaisten kielten keskuksen ohjepankista http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/raportitjaesitteet .
Lähdeluetteloon lisätään vielä seuraavat tiedot:
- Saatavissa: internetosoite lähteen saatavuudesta
- Viitattu päivämäärä, jolloin lähde on luettu tai katsottu ja siihen on viitattu.
Sieppinen, A. 2011. Resurssit osana asiakkaan arvonluontia palveluliiketoiminnassa. Pankkien lainapalvelut kuluttajille. Maisterin tutkinnon tutkielma. Helsinki: Aalto-yliopisto. Saatavissa: http://epub.lib.aalto.fi/fi/ethesis/pdf/12971/hse_ethesis_12971.pdf. Viitattu 18.3.2015.
Eteisvärinä. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017. Saatavissa Internetissä: www.kaypahoito.fi. Viitattu 3.3.2018.
Alaluvuissa esitetään jaoteltuna lisää esimerkkejä lähdeluettelon lähteiden merkitsemisestä. Centria-Finna -hakupalvelussa voi myös tarkistaa viitemerkintöjä. Allaolevassa kuvassa on esimerkki, miten viitetiedot näkyvät Centria-Finnassa
Lähteiden perusteella lukija saa käsityksen siitä, millaiseen lähdemateriaaliin opinnäytetyö perustuu. Laadukas lähdeaineisto antaa tekijän asiantuntijuudesta hyvä kuvan.
Lähdeviitteet ja lähdeluettelon voi tehdä myös Mendeley-viitteidenhallintaohjelman avulla, joka luo ne automaattisesti valitessasi Harvard-tyylin oikean näköisiksi. Mendeleyn käyttöön löydät ohjeet Centrian omasta Mendeley-oppaasta.
Painettu kirja merkitään lähdeluetteloon seuraavasti:
Tekijän sukunimi, etunimen ensimmäinen kirjain. Julkaisuvuosi. Teoksen nimi. Painos (mikäli muu kuin ensimmäinen). Kustannuspaikka: Kustantaja.
Esimerkiksi:
Giddens, A. 1991. Modernity and Self-indentity. Self and Society in the Late modern Age. Cambridge: Polity Press.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15., uudistettu painos. Helsinki: Tammi.
Kniivilä, S., Lindblom-Ylänne, S. & Mäntynen, A. 2007. Tiede ja teksti. Tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen. Helsinki: WSOY.
Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2004. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Porvoo: WSOY.
Mikäli kirjalle on merkitty toimittaja, eikä kirjan sisällöstä käy ilmi selvästi kirjan eri osioiden kirjoittajien tiedot, voidaan lähdeviite tehdä kirjan nimellä. Tieto kirjan toimittajasta tai toimittajista ei ole pakollinen tieto, eli se voidaan halutessa jättää myös merkitsemättä.
Esimerkiksi:
Soveltavan liikunnan apuvälineet. 2005. O. Kuutamo & H. Hölsömäki (toim.). Helsinki: Edita.
Soveltavan liikunnan apuvälineet. 2005. Helsinki: Edita.
Sähköinen kirja eli e-kirja merkitään samoin periaattein kuin painettu kirja. Sen tietoihin lisätään tarkka osoite merkinnän Saatavilla jälkeen ja Viitattu päivämäärä, joilloin teosta on luettu. Päivämäärä kertoo lukijalle sen, milloin teos on ollut saatavilla mainitusta osoitteesta, sehän voi kadota myöhemmin. Mikäli teokselle mainitaan ns. pysyvä osoite, laitetaan se teoksen osoitteeksi.
Aarnikoivu, H. 2016. Aidosti hyödyllinen kehityskeskustelu. 3. uudistettu painos. Helsinki. Kauppakamari. Saatavissa: https://kauppakamaritieto-fi.ezproxy.centria.fi/ammattikirjasto/teos/aidosti-hyodyllinen-kehityskeskustelu#kohta:Aidosti((20)hy((f6)dyllinen((20)kehityskeskustelu . Viitattu 15.5.2020.
Äänikirja:
Ruokolahti, R., Elomaa, N., Mikkonen, J., Sipponen, L., Uutela, J., Räsänen, A. & Kaarela, T. 2021. Maineen johtamisen käsikirja. [Helsinki]: T-Media. Saatavissa: https://www.ellibslibrary.com/player/9789526955834 . Viitattu 21.11.2022.
Artikkelista, joka on julkaistu toimitetussa teoksessa, merkitään lähdeluetteloon seuraavat tiedot:
Artikkelin tekijän sukunimi, etunimen ensimmäinen kirjain. Julkaisuvuosi. Artikkelin nimi. Teoksessa toimittajan etunimen ensimmäinen kirjain. Toimittajan sukunimi (toim.) Toimitetun teoksen nimi. Kustannuspaikka: Kustantaja, koko artikkelin sivunumerot.
Sukunimen jälkeen merkitään sulkeisiin (toim.) ja englanninkielisissä lähdeteoksissa merkitään (Ed./Eds.).
Esimerkiksi:
Ikonen, K. 1994. Maahanmuuttajien opetus. Teoksessa T. Hilasvuosi (toim.) Monikulttuurinen koulu. Opetus & kasvatus -sarja. Helsinki: Painatuskeskus, 75–100.
Kuusinen, J. & Korkiakangas, M. 1991. Oppiminen. Teoksessa J. Kuusinen (toim.) Kasvatuspsykologia. Porvoo: WSOY, 21–64.
Kiviniemi, K., Leppisaari, I. & Teräs, H. 2013. Autenttiset verkko-oppimisratkaisut asiantuntijuuden kehittäjinä. Teoksessa J. T. Hakala & K. Kiviniemi (toim.) Vuorovaikutuksen jännitteitä ja oppimisen säröjä. Aikuispedagogiikan haasteiden äärellä. Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 99–114.
Teräs, H., Leppisaari, I., Teräs, M. & Herrington, J. 2014. Learning cultures and multiculturalism: Authentic e-learning designs. In T. Issa, P. Isaias & P. Kommers (Eds.) Multicultural Awareness and Technology in Higher Education: Global Perspectives. Hershey, PA: IGI-Global, 197–217.
Jos artikkeli on julkaistu lehdessä tai kausijulkaisussa, artikkelista merkitään lähdeluetteloon:
Artikkelin tekijän sukunimi, etunimen ensimmäinen kirjain. Julkaisuvuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi. Volyymi* tai vuosikerta**, numero, koko artikkelin sivunumerot.
Lehden tai sarjajulkaisun nimi kirjoitetaan Harvard-tyylissä kursiivilla.
Esimerkiksi:
Leppisaari, I., Kleimola, R., Herrington, J., Maunula, M. & Hohenthal, T. 2014. Developing More Authentic e-Courses by Integrating Working Life Mentoring and Social Media. Journal of Interactive Learning Research 25(2), 211–236.
Julkunen, R. 1991. Hoiva ja professionalismi. Sosiologia 28, 78–83.
Salo, P. 2007. Potilastiedon sähköistä käsittelyä koskeva lainsäädäntö. Teoksessa H. Hopia ja L. Koponen (toim.). Hoitotyön kirjaaminen. Hoitotyön vuosikirja 2007. Jyväskylä: Gummerus 13–24.
Sähköisinä julkaistuihin artikkeleihin lisätään osoitetieto. DOI-tieto on ns. artikkelin pysyvä osoite.
Wang X., Zhang J., Yu Z., Mao S., Periaswamy S. C. G. & Patton J. 2019. On Remote Temperature Sensing Using Commercial UHF RFID Tags. IEEE Internet of Things Journal 6(6), 10715–10727. Saatavissa: doi: 10.1109/JIOT.2019.2941023. Viitattu 14.5.2020.
Juntunen, A. 2020. Nuoret ja elävä toimijuuden tunto elämänkulun käännekohdissa. Janus 28(1), 20–41. Saatavissa: https://doi.org/10.30668/janus.70093. Viitattu 8.5.2020.
Sanomalehtiartikkeleissa ei välttämättä mainita kirjoittajaa. Tällöin tekstiviite tehdään artikkelin nimen mukaan.
Millenium miljoonan päättäjät. 2006. Taloussanomat 15.6.2006.
Sibelius. 1995. Helsingin Sanomat, Kuukausiliite 9.12.1995, 25, 34–45.
* Volyymi, vol, volume
** Vuosikerta, vsk.
Raportit ja esitteet merkitään lähdeluetteloon seuraavasti:
Tekijän sukunimi, etunimen ensimmäinen kirjain. Julkaisuvuosi. Teoksen nimi. Kustannuspaikka, kustantaja, sarja ja sarjan numero. (Huom. Vuosilukua ei tarvitse toistaa, ellei se sisälly sarjan numerointiin.)
Esimerkiksi:
Leppisaari, I., Ihanainen, P., Nevgi, A., Taskila, V.-M., Tuominen, T. & Saari, S. 2008. Hyvässä kasvussa - Yhdessä kehittäen kohti ammattikorkeakoulujen laadukasta verkko-opetusta. . Helsinki. Korkeakoulujen arviointineuvosto. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 4: 2008. Saatavissa: https://karvi.fi/app/uploads/2015/01/KKA_408.pdf. Viitattu 17.3.2015.
Hakulinen-Viitanen, T., Hietanen-Peltola, M., Bloigu, A. & Pelkonen, M. 2014. Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta sekä kouluterveydenhuolto: valtakunnallinen seuranta 2012. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 12/2014.
Jos henkilötekijää ei mainita, tekstiviitteenä voi olla joko julkaisjataho tai julkaisun nimi. Olennaista on, että tekstiviite ja lähdeluettelomerkintä vastaavat toisiaan.
Seuraava esimerkki on esitetty molemmilla tavoilla:
Opetushallitus. 2017. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistus. Esite.
Saatavilla: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/180941_varhaiskasvatussuunnitelman_perusteiden_uudistus.pdf . Viitattu 5.5.2020.
Tai
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistus. 2017. Esite.Opetushallitus.
Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/180941_varhaiskasvatussuunnitelman_perusteiden_uudistus.pdf . Viitattu 5.5.2020.
Muita esimerkkejä:
Psykologipalvelut. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite. Saatavissa: https://www.soite.fi/psykologipalvelut . Viitattu 4.5.2020.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. Helsinki: Tutkimuseettinen neuvottelukunta.
Blogi
Blogilla on usein kirjoittaja, jonka nimi mainitaan. On hyvä varmistua blogin kirjoittajan asiantuntijuudesta eli tarkista, mitä muuta henkilöstä tiedetään. Hän voi olla alasi huippututkija tai sitten vain innokas harrastaja, ja näin ollen blogi voi olla ensisijainen lähde tai vain toissijainen.
Nurminen, T. 2023. Kielellisesti saavutettavia viranomaispalveluita. Kapulat kielestä -blogi. Saatavissa: https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/kapulat_kielesta/kielellisesti_saavutettavia_viranomaispalveluita.40151.blog . Viitattu 13.11.2023
Lähteinä käytetyistä opinnäytetöistä, pro gradu -tutkimuksesta, lisensiaatintutkimuksesta, väitöskirjasta tai muusta tutkimuksesta merkitään lähdeluetteloon:
Tekijän sukunimi, etunimen ensimmäinen kirjain. Julkaisuvuosi. Tutkimuksen tai opinnäytetyön nimi. Julkaisijan tai oppilaitoksen kotipaikka: Julkaisijan tai oppilaitoksen tiedot. Mahdollinen sarja ja sarjan numero. Opinnäytetyön taso.
Esimerkiksi:
Aro-Salonen, M. 2014. Normaalia nuoren elämää. Lapsen etu pitkäaikaisen sijaishuollon tavoitteina ja ratkaisuina. Tampere: Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. Sosiaalityön ammatillinen lisensiaatin tutkimus.
Korpelainen, A. 2014. Aikaperusteisen toimintolaskennan käyttöönotto pk-yrityksen huollonkustannuslaskennassa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Laskentatoimi. Pro gradu -tutkielma.
Ahmadian, A. M. 2015. Modeling contention behavior of machine-type devices over multiple wireless channels. Tampere: Tampere University of Technology. Master’s Degree Programme in Information Technology. Master of Science Thesis.
Huotari, E.-I. 2014. Auttaminen on molemminpuolinen ilo! Avustaviin perheenjäseniin perustuva auttaminen suomalaisissa perheyrityksissä avustajan näkökulmasta katsottuna. Jyväskylä: University Printing House. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Väitöstutkimus.
Sammalkangas, M. 2020. Ostokäyttäytyminen lastenvaatteita hankittaessa: Case Viivi ja Vilpertti. Kokkola: Centria-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005118318 . Viitattu 14.5.2020.
Virkkula, E. 2014. ”Soittaminen ammattilaisen kanssa on paras tapa oppia”. Työpajaperustainen työssäoppiminen muusikoiden ammatillisessa koulutuksessa. Oulu: Oulun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Acta Universitatis Ouluensis. E Scientiae Rerun Socialum 143. Väitöskirja. Saatavissa: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526205465.pdf. Viitattu 16.1.2020.
Säädöksillä tarkoitetaan lähinnä lakeja, asetuksia tai hallituksen esityksiä. Lähdeluetteloon merkitään niistä tarkat tiedot, kuten vastaavissa lähteissä ilman henkilötekijää:
Lain tai asetuksen nimi. Asetuspäivä/numero. Teos tai osoite, josta laki on saatavilla.
Esimerkiksi:
Ammattikorkeakoululaki. 14.11.2014/932. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932. Viitattu 1.4.2015.
Tietosuojalaki. 5.12.2018/1050. Saatavissa: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20181050. Viitattu 7.1.2019.
Nuorisolaki. 21.12.2016/1285. Saatavissa: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161285. Viitattu 20.1.2019.
Standardeista on käytössä vakiintuneet lyhenteet, esimerkiksi Suomen Standardisoimisliitto lyhennetään SFS. Standardin numeron jälkeen tulee standardin nimi ja laatimisvuosi.
Esimerkiksi:
SFS 5989. Lähde- ja tekstiviitteiden laatiminen. 2012. Helsinki: Suomen standardisoimisliitto SFS.
Patentista merkitään lähdeluetteloon seuraavat asiat:
Tekijän sukunimi, etunimen ensimmäinen kirjain. Patentointivuosi. Patentin omistava yhtiö. Patentin nimi. Patentointimaa ja patentin numero (jolla patentin löytää patenttirekisteristä).
Esimerkiksi:
Melcer, S. 2006. SOFUN. Physical Exercise machine. USA US2006252612.
Opinnäytetyön lähteenä voidaan käyttää myös audiovisuaalisia aineistoja kuten tv-ohjelmia, elokuvia, videoleikkeitä, podcasteja tms. aineistoa. Audiovisuaalisten tietolähteiden tiedot tulisi tarkistaa ns. lähteen metatiedoista. Näitä ovat nimiölehti tai sen vastine, esimerkiksi nimiönäyttö, kotisivu, levynkansi, lopputekstit tai dokumenttiin upotettu metatieto. Joskus tieto voi olla myös nimiölehden kääntöpuoli, otsikko, kansi, etiketti, kuvateoksen kuvailut, radio- ja tv-ohjelmien ohjelmatiedot.
Esimerkiksi:
Draama, teatteri ja oppiminen. 2001. Opetustelevision Katarsis-sarjan ohjelma 1/6. Käsikirjoitus: M. Kilpeläinen. Toimittaja ja ohjaaja: M. Kilpeläinen. Ylen avoin opisto. TV 1. Esitetty 30.9.2001.
Samuelin päivä: Video romaanikulttuurista. 1996. Käsikirjoitus ja ohjaus: Tuija Mikonranta, Ari Mikonranta. Helsinki: Opetushallitus.
How It ́s made: Aluminium Cans? (Sams Club Choice) 2015. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=V4TVDSWuR5E. Viitattu 29.3.2015.
Tikkanen, H. 2020. Unohdettu astronautti - Neil Armstrong ja Buzz Aldrin kävivät kuussa, mutta kuka antoi kyydin. Tiedetrippi. Podcast. Saatavissa: https://areena.yle.fi/1-50446799 . Viitattu 10.5.2020.
Henkilökohtaiset tiedonannot, kuten asiantuntijoiden haastattelut, sähköpostiviestit ja puhelinkeskustelut, merkitään tarkasti lähdeluetteloon. Periaate on sama kuin yleensä. Konferenssi tai seminaariesityksiä voi myö käyttää lähteenä.
Sähköpostiviestiin merkitään näkyviin viestin otsikko sekä viestin saaja.
Esimerkiksi:
Emmes, M. 2020. Opintotoimiston aukioloajat. Yksityinen sähköposti. 2.1.2020. Viestin saaja Jeremi Lutakko.
Erkkilä, P. 2014. Viestintäpäällikön haastattelu 1.4.2014. Digital Equipment Corporation Oy. Helsinki.
Haikola, A. 2016. Henkilökohtainen tiedonanto, puhelinkeskustelu. 24.1.2016.
Paajanen, P. 2015. Centria-ammattikorkeakoulun liiketalouden yliopettajan henkilökohtainen tiedonanto, keskustelu. 20.1.2015.
Virtanen, T. & Toikkanen, P. 2024. Kirjaston mahdollisuudet vaikuttavuustyössä: Centria-kirjasto vastuullisen toimintakulttuurin edelläkävijänä. Esitys Centrian henkilöstöpäivillä 13.8.2024.
Nuotit merkitään samoin periaattein kuin muutkin lähteet.
Dui didl ladl dil laa. Nuotit. Pdf-tiedosto. Saatavissa: http://www.kamulaari.fi/site/_files/Dui%20didl%20ladl%20dil%20laa.pdf . Viitattu 28.4.2020
Haapasalo, K. Minun leipäni pieniin on pantu. Saatavissa: http://www.kamulaari.fi/site/_files/Minun_leipani_pieniin_on_pantu.pdf . Viitattu 30.4.2020.
Stolzenberg, G. 1889. Serenade, clarinet, string orchestra, op. 6. Lepzig: Breitkopf & Härtel. Saatavissa: https://urresearch.rochester.edu/institutionalPublicationPublicView.action?institutionalItemId=4890 . Viitattu 22.4.2020.
Käypä hoito -suosituksiin viittaamisen ohje löytyy täältä.
Yritysten sisäiseen tiedottamiseen tarkoitettuja intrasivuja voidaan käyttää lähteinä. Ne merkitään samoilla periaatteilla kuin muutkin lähteet. Lähde kuvaillaan esim. Yrityksen X intrasivut tms. Vaikka sähköinen osoite ei aukeakaan kaikille opinnäytetyön lukijoille, voidaan lähdetiedoilla jäljittää käytetty tieto tarpeen vaatiessa.
Tilastokeskus. Syntyvyys nousi vuonna 2021. Saatavissa: https://www.stat.fi/julkaisu/cku2ehapc8hl90c58br8mqkkj. Viitattu 18.1.2022.
Aloita sijoittaminen. 2019. Sijoitustieto. Saatavissa: https://www.sijoitustieto.fi/sijoittaminen. Viitattu 25.1.2021.
TAI
Sijoitustieto. 2019. Aloita sijoittaminen. Saatavissa: https://www.sijoitustieto.fi/sijoittaminen. Viitattu 25.1.2021.
Rahastot ja rahastosäästäminen. Op. Saatavissa: https://www.op.fi/henkiloasiakkaat/saastot-ja-sijoitukset/rahastot. Viitattu 25.1.2021.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Eriarvoisuus. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus. Päivitetty 4.12.2019. Viitattu 15.11.2021.
Ristimäki, K. 2020. Valmiusryhmän linjaukset. Centraali, henkilöstön tiedotusportaali. Saatavissa: https://centriafi.sharepoint.com/henkilokuntaintra/Lists/Tiedotteet/DispForm.aspx?ID=1199&Source=https%3A%2F%2Fcentriafi%2Esharepoint%2Ecom%2Fhenkilokuntaintra%2FSitePages%2FKotisivu%2Easpx&ContentTypeId=0x010400699545623532B741BF354119ECCBA549 Viitattu 8.5.2020.
Facebook-päivitys
Päivitys-sanan tilalla voidaan käyttää myös sanaa tilapäivitys tai julkaisu.
Tekstiviite: (Yle Selkouutiset 2020)
Lähdeluettelo:
Yle Selkouutiset. Facebook-päivitys 13.5.2020. Saatavissa: https://www.facebook.com/yleselkouutiset/?hc_ref=NEWSFEED&fref=nf . Viitattu 14.5.2020.
Mikäli samana päivänä on useita päivityksiä, voidaan merkitä myös ensimmäinen virke päivityksestä, jotta päivitys johon viitataan löytyy paremmin.
Yle Selkouutiset. Onko sinusta hyvä asia, että koulut taas alkavat? Facebook-päivitys 13.5.2020. Saatavissa: https://www.facebook.com/yleselkouutiset/?hc_ref=NEWSFEED&fref=nf . Viitattu 14.5.2020.
Twitter-viestit voivat olla lähteitä myös. @-merkki ei vaikuta lähdeluettelossa aakkostukseen.
Tekstiviite: (@SuomenAkatemia 2020)
Lähdeluettelo:
@SuomenAkatemia 2020. Tviitti 16.5.2020. Twitter-mikroblogipalvelu. Saatavissa: https://twitter.com/SuomenAkatemia/status/1260934274468872193 . Viitattu 15.5.2020.
Raamattuun viitattaessa ei käytetä sivunumeroita vaan Raamatun lukujen nimiä ja jakeita.
Tekstiviitteinä:
(Raamattu, 1992, Psalmi 139: 7–18)
(Raamattu, i.a.-a, Matteuksen evankeliumi 3:16)
(Raamattu, i.a.-b, Markuksen evankeliumi 1:5)
Lähdeluettelossa
Raamattu. (1992). Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Kirjapaja.
Pyhä Raamattu. (2007). Suomen Pipliaseura.
Raamattu. (i.a.-a). Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama Uuden ja Vanhan testamentin suomennos sekä 2007 hyväksytyt Vanhan testamentin apokryfikirjat. Saatavissa: https://raamattu.fi/kaannokset/KR9. Viitattu 24.4.2023.
Raamattu. (i.a.-b). Raamattu 1933/-38. Saatavissa: https://raamattu.fi/kaannokset/KR38. Viitattu 24.4.2023.
Jos opinnäytetyössä on huomattavan paljon raamattuviitteitä, voidaan johdannossa ilmoittaa, että yleisestä suosituksesta poiketen Raamattuun viitataan tällä – myös vakiintuneella – tavalla https://www.kielikello.fi/-/raamatunkohtiin-viittaaminen .
a) Ilman vuosilukua -merkitseminen
Mikäli lähdeluettelossa ei voida esittää lähteestä julkaisuaikaa, kuten esimerkiksi sähköisten lähteiden kohdalla usein on, voidaan julkaisuvuosi jättää merkitsemättä lähdeluetteloon sekä tekstiviitteeseen.
b) Sähköinen artikkeli ilman pysyvää osoitetta
Joskus sähköisillä lähteillä ei ole pysyvää verkko-osoitetta. Tällainen tietolähde on esimerkiksi Terveysportti. Lähteen saatavuustieto merkitään tällöin palvelun verkko-osoitteen mukaisesti.
Esimerkiksi:
Parikka, H. 2013. Urheilijan sydän. Teoksessa Lääkärin käsikirja. Saatavissa: http://www.terveysportti.fi . Viitattu 4.5.2015.
c) Verkkojulkaisu ilman henkilötekijää
Jymäytetäänkö vanhempia varhaiskasvatuspalveluissa. Saatavissa: https://www.lskl.fi/kannanotot-ja-lausunnot/jymaytetaanko-vanhempia-varhaiskasvatuspalveluissa . Viitattu 15.4.2015.
.