KYPSYYSNÄYTE
Ammattikorkeakoulututkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa hänen perehtyneisyyttään opiskelemaansa alaan. Kypsyysnäytteen avulla tarkistetaan opiskelijan kirjallisen viestinnän taito. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteenä joko esseen tai tiedotteen. Opiskelijan tulee sopia kypsyysnäytteen tekstilajista kypsyysnäytteeseen ilmoittautuessaan.
Kypsyysnäyte on verrattavissa tenttiin ja se kirjoitetaan valvotussa tilaisuudessa itsenäisesti joko koulusivistyskielellä (suomi tai ruotsi) tai ammattikorkeakoulun päättämällä kielellä [1]. Kypsyysnäyte kirjoitetaan opiskelijan ja opinnäytetyön ohjaajan yhteisen harkinnan mukaan joko käsin tai sähköisesti. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen annetaan aikaa kolme tuntia (180 min).
Opinnäytetyön ohjaaja antaa opiskelijalle muutaman (2–4) juuri hänen opinnäytetyöhönsä liittyvän aiheen. Kypsyysnäytteen aiheet annetaan opiskelijalle vasta tenttitilaisuudessa ja näistä opiskelija valitsee yhden. Pituussuositus on sidoksissa tekstilajiin, esimerkiksi essee on vähintään 400 sanaa pitkä teksti, sisäinen tiedote puolestaan on noin 200-300 sanaa. Jos kypsyysnäyte tehdään käsin, teksti kirjoitetaan lyijykynällä konseptipaperin jokaiselle riville.
Tekstin rakenne ja otsikointi ovat tekstilajille ominaiset ja vastaavat sisältöä. Esimerkiksi essee on kriittinen ja pohdiskeleva kirjoitelma, joka alkaa asiaan vievällä johdannolla ja päättyy yhteenvetoon. Otsikko voi olla esimerkiksi jokin näkökulma tutkittavaan aiheeseen tai opinnäytetyön yhden osa-alueen lähempi tarkastelu.
Kypsyysnäytettä laadittaessa tietokoneella koneiden tulee olla tähän erikseen määriteltyjä ja puhdistettuja. AMK-tutkinnon sisäinen tiedote kirjoitetaan tietokoneella alan ohjeistamalla tavalla valvotuissa olosuhteissa ilman oheismateriaalia.
Kirjoittaja ei saa olettaa, että lukija on tutustunut hänen opinnäytetyöhönsä. Kypsyysnäytteen asiasisällön arvioi ammattiaineen opettaja ja kieliasun arvioi asianomaisen kielen opettaja.
Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Jos kypsyysnäyte hylätään, opiskelija velvoitetaan pyytämään palautetta kielentarkastajalta, ennen kuin hän voi kirjoittaa uusintakokeen.
Lukivaikeus ja kypsyysnäyte
Lukivaikeuksisen opiskelijan kypsyysnäytettä koskevat seuraavat erityisjärjestelyt edellyttäen, että opiskelija esittää asiantuntijan (esim. erikoislääkärin tai erityisopettajan) lausunnon tilanteestaan:
– Lukivaikeuksinen opiskelija voi kirjoittaa pidempään kuin muut ja kirjoittaa koneella.
– Lukivaikeuksinen opiskelija voi täydentää suoritustaan suullisesti.
Opiskelijan tulee toimittaa lausunto kypsyysnäytteen tarkastajille omasta lukivaikeudestaan ennen kuin erityisjärjestelyt pannaan toimeen.
Kypsyysnäytteen kieli- ja muotoseikkojen arviointi
Hylätyn kokeen ominaispiirteitä
Kypsyysnäyte hylätään, jos siinä esiintyy asiavirheitä tai jos kieli ei noudata selkeän, ymmärrettävän ja tarkoituksenmukaisesti jäsennellyn asiatekstin vaatimuksia. Teksti on viimeisteltyä, ellei siinä ole enempää kuin yksittäisiä virheitä seuraavissa asioissa:
[1] Kypsyysnäytteen kieli määräytyy Kielten ja viestinnän opetuksen käytäntösuositusten ammattikorkeakouluissa ja Centria-ammattikorkeakoulun todistusohjeen mukaisesti seuraavasti:
a) Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on suomi
Kypsyysnäytteen kieli on suomi, jolloin opiskelijalle tulee ko. kielestä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito (ks. Asetus 481/2003, 15 §).
Huom! Mikäli opiskelijalla on ylioppilastutkinnossaan vähintään arvosana magna cum laude approbatur suomen kielessä suoritetussa äidinkielen kokeessa (joka osoittaa ko. kielen erinomaista taitoa), kypsyysnäytteen kieli voi olla myös ruotsi tai koulutuksen kieli.
b) Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on ruotsi
Kypsyysnäytteen kieli on ruotsi, jolloin opiskelijalle tulee ko. kielestä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito (ks. Asetus 481/2003, 15 §).
Huom! Mikäli opiskelijalla on ylioppilastutkinnossaan vähintään arvosana magna cum laude approbatur ruotsin kielessä suoritetussa äidinkielen kokeessa (joka osoittaa ko. kielen erinomaista taitoa), kypsyysnäytteen kieli voi olla myös suomi tai koulutusohjelman kieli.
c) Opiskelija, jonka koulusivistyskieli ei ole suomi eikä ruotsi
Kypsyysnäytteen kielen päättää ammattikorkeakoulu. Centria-ammattikorkeakoulussa kypsyysnäytteen kieli on koulutuksen kieli, ellei ammattikorkeakoulu opiskelijan hakemuksesta toisin päätä.
SISÄISEN TIEDOTTEEN KIRJOITTAMISOHJE
Tiedote opinnäytetyöstä tiivistää työn tärkeimmät tulokset
Tiedote on yleistajuinen ja kiinnostava uutinen opinnäytetyöstä. Tiedotetta laatiessaan opiskelija pohtii opinnäytetyönsä merkitystä, tuo esiin omaa ammattitaitoaan ja pyrkii herättämään lukijansa mielenkiinnon.
Tiedotteen rakenne: tärkein ensin
Opinnäytetyötäsi koskevassa tiedotteessa on uutisen rakenne, jossa tärkein asia otetaan esille ensin. Vastaa tiedotteessa kysymyksiin:
Otsikko
Ilmaise otsikossa tekstin pääasia lyhyesti ja ytimekkäästi. Opinnäytetyösi merkittävin tulos, löydös tai aikaansaannos kannattaa nostaa jo otsikkoon. Otsikko kertoo, mitä olet tehnyt ja saa lukijan kiinnostumaan.
Ingressi
Tiedotteesi tärkein ja painavin asia tiivistyy ingressissä otsikkoa täydentäen. Ingressi eli kärki on muutaman virkkeen mittainen aloituskappale, joka houkuttelee lukemaan tekstin kokonaan. Opinnäytetyötä koskevassa tiedotteessa ingressi käsittelee yleensä työn tavoitetta, keskeisintä tulosta sekä työstä saatavaa hyötyä. Kun tiedotteesi vastaanottaja on lukenut ingressin, hän jo ymmärtää, mistä opinnäytetyössä on kyse.
Varsinainen teksti
Varsinainen teksti eli leipäteksti tuo esiin tarkemmin opinnäytetyössä selvitetyn tai kehitetyn asian yksityiskohtia ja taustoja. Tiedote ei ole tiivistelmä opinnäytetyöstä, eikä koko työtä ei ole tarpeen esitellä tekstissä.
Esitä tiiviisti opinnäytetyön merkittävimmät tutkimustulokset ja niistä tehdyt johtopäätökset. Kerro, mihin, keneen ja miten opinnäytetyösi tulos vaikuttaa tai mihin sitä käytetään? Mikä oli työn tavoite ja miten se saavutettiin? Miksi kyseinen aihe on merkittävä juuri nyt? Opinnäytetyön toteutustapa ja menetelmä kiinnostavat yleisöä vähemmän, ja niitä käsitellään yleensä tiedotteen lopussa.
Jäsennä tiedotetta tarvittaessa väliotsikoilla. Ne parantavat silmäiltävyyttä ja pitävät yllä lukijan kiinnostusta. Muista kappalejako.
Kieli
Tekstin on oltava selkeää, ymmärrettävää ja havainnollista asiatyyliä sekä normienmukaista suomen kieltä. Tekstin sävy on toteava ja uutismainen. Käytä lyhyehköjä virkkeitä ja kappaleita, ja selitä vaikeat ammattitermit ja käsitteet.
Yksi asiakokonaisuus sisällytetään yhteen kappaleeseen. Tekstin laajuus on 3000 merkkiä (1–2 sivua välilyönteineen).
Lisätiedot
Lisää loppuun yhteystietosi, joiden perusteella opinnäytetyöstä saa haluttaessa lisätietoja. Merkitse ne seuraavasti:
Lisätietoja
Etunimi Sukunimi
Koulutusala
Sähköpostiosoite
Lähdekirjallisuutta
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2010. Tutki ja kirjoita. 15. – 16. painos. Helsinki: Tammi.
Kortetjärvi-Nurmi, S. & Murtola, K. 2015. Areena. Yritysviestinnän käsikirja. Helsinki: Edita.
Kotimaisten kielten keskus. Kielitoimiston ohjepankki. Saatavilla: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/.
Malli tiedotteeseen löytyy alapuolelta.
KYPSYYSNÄYTE TIETOKONEELLA KIRJOITETTUNA – OHJE OPETTAJALLE
TÄMÄ OHJE POISTUU KESÄKUUSSA 2023
KYPSYYSNÄYTE TIETOKONEELLA KIRJOITETTUNA – OHJE OPISKELIJALLE
JOS KOE TEHDÄÄN EXAMILLA, MUISTITIKKUA EI KÄYTETÄ.
Kun opiskelija haluaa tehdä kypsyysnäytteen Examissa, toimitaan Exam-ohjeiden mukaan. Ohjeet löytyvät itslearning alustalta Digistart --> Exam.
Opinnäytetyöhön liittyy pakollinen kypsyysnäyte. Asetuksen ammattikorkeakouluista (352/2003) 10. §:n mukaan ”ammattikorkeakoulututkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa”. Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 8. §:n 1. momentissa tarkoitettua kielitaitoa.
Opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöstään kypsyysnäytteenä mediatiedotteen. Kypsyysnäyte kirjoitetaan opinnäytetyön arviointiin jättämisen jälkeen. Tiedotteen tulee olla yleiskielinen, kiinnostavasti kirjoitettu ja tyyliltään asiallinen.
Tiedotteen lukijaksi ajatellaan toimittaja. Tiedote vastaa kysymyksiin: mitä, missä, milloin, miten, miksi ja kuka. Tiedotteen tulee olla lyhyt; tekstin suositeltava pituus on yksi sivu. Tiedotteessa tärkein asia sijoitetaan tekstin alkuun ja täydentävät tiedot loppuun. Tiedotteen pääasiat löytyvät otsikosta ja ingressistä. Otsikossa asian ydin tuodaan tiivistetysti ja kiinnostavasti esille. Otsikkoa seuraa ingressi, joka on ensimmäinen otsikkoa täydentävä, keskeisen sisällön esittelevä kappale. Tiedotteen varsinaiset kappaleet täydentävät, perustelevat ja havainnollistavat kerrottavan asian. Tiedote päättyy Lisätietoja-kohtaan, jossa tuodaan esille, kuka antaa lisätietoja aiheesta. Mediatiedotteen laatimisesta tarkemmat ohjeet tämän sivun alareunassa.
Opiskelija voi käyttää tiedotettaan sen hyväksymisen jälkeen omiin tarkoituksiinsa, ja Centria-ammattikorkeakoulu voi käyttää sitä mediatiedotteena.
Kypsyysnäyte laaditaan mediatiedotepohjaan.