Skip to Main Content

Centrian opinnäytetyö- ja kirjoitusohjeet 2022

3 Rakennemallit ja tietoperusta

Opinnäytetyön rakenteeseen vaikuttavat työn aihe ja ongelman- tai tehtävänasettelu sekä työn tietoperusta. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt voivat olla muun muassa tutkimus-,tuote- tai produktio-tyyppisiä tehtäviä. Toisaalta monilla koulutusaloilla tehdään opinnäytetöinä usein ns. toiminnallisia töitä, joita ovat esimerkiksi taiteelliset ja pedagogiset tehtävät tai tapahtumat.

Opinnäytetyö koostuu kolmesta laajemmasta osasta:​

Alkuosa​

Kansi, tiivistelmä(t), sisällysluettelo, (lyhenneluettelo)​

Runko-osa​

Johdanto, tietoperusta, menetelmä ja aineisto, tulokset, pohdinta ja lähteet   ​

Loppuosa ​

Liitteet  

Seuraavaksi esitellään raportoinnin rakennemalleja, joita opinnäytetyötä kirjoitettaessa voidaan soveltaa tehtävän luonteesta ja ongelmanasettelusta riippuen. Kyse on toisin sanoen asian käsittelyjärjestyksestä: miten opinnäytetyön keskeinen sisältö opinnäytetyöraportissa rakennetaan.

TUTKIMUKSELLISEN OPINNÄYTETYÖN RAKENNE

Tutkimuksellisen opinnäytetyön rakenne noudattelee useimmiten pitkälti edellä luvussa 3 esitettyä peruskaavaa. Alakohtaisesti jäsentelyssä voi kuitenkin olla joitakin toisistaan poikkeavia käytäntöjä.

Tutkimuksellinen työ etenee usein seuraavalla tavalla:

1.  Johdanto

2. Lähteisiin pohjautuva tietoperusta

3. Menetelmät ja aineistot
- menetelmäosa on lyhyt
​- aineistona on tehty tutkimus, valmiiksi muualla kerätty aineisto, kirjallisuus (ml. artikkelit), kyselytutkimuksen aineisto tai haastatteluaineisto

4. Tulokset

5. Pohdinta ja päätelmät

6. Yhteenveto

Tutkimuksellisen opinnäytetyön menetelmät voivat olla kvantitatiivisia, kvalitatiivisia, teoreettisia (pohjautuu valmiiseen aineistoon) tai yhdistelmiä edellisistä (triangulaatio).

Lähtökohdaltaan tutkimuksellinen työ pyrkii sekä menetelmälliseen että kielelliseen objektiivisuuteen, vaikka teksti onkin aina kirjoittajansa tulkinta tietyistä lähteistä tai tutkimusaineistosta (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2018, 292, 295.) Siksi tutkimuslähtöisen opinnäytetyön raportointiin sopii usein passiivin tai kolmannen muodon käyttö minä-muodon sijasta.

Hirsjärvi, S., Remes, P., Sajavaara, P. & Sinivuori, E. 2018. Tutki ja kirjoita. 22. painos. Helsinki: Tammi.

 
 

Opinnäytetyö saatetaan raportoida myös toiminnallisena työnä. Toiminnallisen työn lähtökohtana on tuottaa uutta tietoa oman konkreettisen toiminnan kautta tai projektissa yhteistyökumppaneiden kanssa. (Vilkka & Airaksinen 2004, 11.)

Toiminnallisessa opinnäytetyössä tulee näkyä opiskelijan tutkiva ja kehittävä ote. Siksi myös toiminnallisissa opinnäytetöissä on tärkeää kytkeä käytännön työn toteutus tai kehittämisprojekti tietoperustaan ja keskeiseen tutkimuskirjallisuuteen (Vilkka & Airaksinen 2004, 79.)

Toiminnallisen opinnäytetyön rakenne noudattelee seuraavaa kaavaa:

1. Johdanto

2. Katsaus ilmiöön tai ympäristön kuvaus
- mitä tuotetaan, mihin, miksi, mille organisaatiolle ja miten

3. Lähteisiin pohjautuva tietoperusta

4. Prosessin kuvaus
- tuotteen tai tapahtuman kuvaus

5. Arviointi ja pohdinta

6. Yhteenveto ja johtopäätökset

Tehtävän henkilökohtaisesta luonteesta johtuen toiminnallisessa opinnäytetyössä yleinen, objektiivinen tapa raportoida korvautuu subjektiivisella, tekijän omien havaintojen selostuksella. Siitä syystä raportoinnissa suositaan ensimmäisen persoonan eli minä- tai me-muodon käyttöä passiivin sijasta. (Vilkka & Airaksinen 2004, 79.) Tietoperustaan passiivin käyttö kuitenkin usein sopii paremmin.

 

Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2004. Toiminnallisen opinnäytetyön ohjaajan käsikirja. Helsinki: Tammi.

Opinnäytetöiden raportointiin on kehitetty perinteisen tutkimuksellisen rakenteen sekä toiminnallisen työn rinnalle myös muita jäsentelymalleja. Opinnäytetyö voidaan toteuttaa myös ns.  päiväkirjamuotoisena opinnäytetyönä. Toistaiseksi ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyöissä ei tehdä päiväkirjamuotoisia opinnäytetyöitä Centriassa. 

Myös päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö on usein ns. toiminnallinen työ. Päiväkirjamuotoisia opinnäytetöitä on tehty sellaisissa tapauksissa, joissa opiskelija on jo vahvasti työelämässä ja opinnäytetyö sitoutuu opiskelijan tekemään työhön. Aihe ja ongelma tai kehittämistehtävä liittyy opiskelijan omaan työhön. "Päiväkirjatyyppisen opinnäytetyön tavoitteena on lisätä opiskelijan valmiuksia itsenäiseen omaan ammatilliseen kehittämiseen opinnäytetyön valmistuttuakin." (Lagerstedt & Kotila 2015).

Päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä havainnoidaan työpaikalla jotain aihetta viikkoja ja tuotetaan siitä päiväkirjan omainen dokumentti. Sen avulla vastataan ennalta esitettyihin kysymyksiin. Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön on oltava analyyttinen, kriittinen ja sitä arvioidaan samoin kuin muitakin opinnäytetöitä. 

Myös päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä tarvitaan tietoperusta. Pelkkä tapahtumien selostaminen tai tilanteen kuvailu ei riitä, vaan ammattilais- ja asiantuntijataidon osoittaminen opinnäytetyössä vaatii myös lähdekirjallisuuden käyttöä, käsitteiden määrittelemistä sekä tehtyjen valintojen ja ratkaisujen perustelemista.

Päiväkirjamaisen opinnäytetyön rakenne on usein seuraavanlainen: 

1. Johdanto

2. Lähtotilanteen kuvaus

3. Päiväkirjaraportointi

4. Pohdinta ja päätelmät

Päiväkirjamaisen työn raportoinnissa ensimmäisen persoonan käyttö sopii toiminnallisen opinnäytetyön tapaan passiivimuotoa paremmin. On kuitenkin hyvä muistaa, että työn tavoitteena on tuottaa uutta, laajemmin yleistettävää tietoa eikä vain selostaa tai luetteloida omia subjektiivisia kokemuksia ja havaintoja.  Päiväkirjaosuus on helpointa kytkeä laajempaan asiayhteyteen ja tietoperustaan pohdintaosuudessa sekä yhteenvedossa.

 

Lagerstedt A.& Kotila H. 2015. Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö vauhdittaa valmistumista. Teoksessa Kotila, H. & Mäki, K. 2015. 21 tapaa tehostaa korkeakouluopintoja. Helsinki: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Tutkimuksellisella kehittämisellä pyritään ratkaisemaan käytännöstä nousseita ongelmia tai uudistamaan käytäntöjä sekä usein myös luomaan uutta tietoa työelämän käytännöistä. Tutkimuksellisuus ilmenee kehittämistyössä siten, että kehittäminen etenee järjestelmällisesti, analyyttisesti ja kriittisesti. Tutkimuksellisuus tarkoittaa myös sitä, että työssä tehdyt ratkaisut  ja tuotettu tieto rakentuvat olemassa olevan tiedon päälle. Teoria ja käytäntö käyvät vuoropuhelua keskenään.  Tutkimuksellisen kehittämistyön lähestymistapoja edustavat mm. toimintatutkimus ja konstruktiivinen tutkimus. (Ojansalo, Moilanen & Ritalahti 2009, 18 -21.)

Tutkimuksellisen kehittämistyön rakenne riippuu lähestymistavasta. Tutkimuksellisen kehittämistyö voi edetä esimerkiksi seuraavasti:

  1. JOHDANTO
  2. TIETOPERUSTA
  3. KEHITTÄMISPROSESSI (tutkimusosioineen)
  4. KEHITTÄMISPROSESSIN JA LOPPUTULOSTEN/TUOTOKSEN ARVIOINTI
  5. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Lähde: Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2015. Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. 3. – 4. painos. Helsinki. Sanoma Pro Oy. 

Opinnäytetyöhön tarvitaan aina tietoperusta eli teoreettinen perusta, johon tutkimus- tai kehittämistehtävä sijoitetaan. Tietoperustan rakentaminen perustuu aikaisempaan tietoon eli tutkimusaihetta koskevaan kirjallisuuteen, suomen- ja vieraskielisiin artikkeleihin tai luotettaviin Internet-lähteisiin. Tietoperustana voidaan käyttää myös mm. asiantuntijahaastatteluja, luentomateriaaleja sekä opinnäytetöitä.
 
Tietoperusta kirjoitetaan näkyviin referoiden. Mukana on opiskelijan omia pohdintoja, toisin sanoen opiskelija kirjoittaa omin sanoin lukemaansa tietoa ja merkitsee tekstiviitteen referoidun osuuden jälkeen tekstiin. Lainauksia ilman asianmukaista lähdeviittausta ei saa käyttää (copy paste). Plagiointi on kielletty. Plagioinniksi katsotaan ”kaikki sellainen toiminta, jossa jonkun toisen käsikirjoitusta, artikkelia tai tekstiä esitetään omana” (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 26). Myös toisen tekstin siirtäminen suoraan omaan opinnäytetyöhön on plagiointia, vaikka lähdetiedot olisikin ilmoitettu. Tietoperustaan kirjoitetaan vain tarpeellinen tieto eli se, jota käytännön osuudessa tarvitaan; ylimääräinen taustatieto jätetään pois. Johtopäätöksiä ei esitetä vielä tässä vaiheessa.
 
Opinnäytetyötä koskevat eettiset ohjeet ovat tässä oppaassa luvussa 9.
 
Tietoperusta voidaan kirjoittaa opinnäytetyöhön näkyviin eri tavoin. Seuraavaksi esitetään kaksi rakennemallia, joiden mukaisesti teoria voidaan kytkeä yhteen käytännön osuuden kanssa.
 
a) Tutkimuslähtöinen opinnäytetyö
Opinnäytetyö rakentuu selkeästi tietoperustan ja käytännön osuuden varaan. Käytännön osuus pohjautuu kiinteästi työssä esitettyyn teoriatietoon sekä lähdekirjallisuuteen.
 
 
b) Toiminnallinen opinnäytetyö
Työelämä- tai hankeraportissa tietopohja ei ole yhtä laaja kuin tutkimuslähtöisessä opinnäytetyössä, mutta siihen on koottu kaikki se tieto, joka on olennaista kehitettävän toiminnan tai palvelun osalta. Tietopohjaan on luettava myös kerätyn aineiston käsittelyyn ja tutkimusmenetelmään liittyvä tietoperusta.
 
Hirsjärvi, S., Remes, P., Sajavaara, P. & Sinivuori, E. 2018. Tutki ja kirjoita. 22. painos. Helsinki: Tammi.