Lähdemateriaalin valinnassa on käytettävä harkintaa eli lähdekritiikkiä. Opinnäytetyössä on pyrittävä käyttämään ensisijaisesti luotettavia ja tuoreimpia painettuja tai sähköisiä lähteitä, kuten oman alan teoksia, tutkimusraportteja ja artikkeleita.
Myös aikaisemmat opinnäytetyöt, patentit, standardit, tuote-esitteet, asiantuntijahaastattelut ja virallistiedon lähteet soveltuvat tarvittaessa lähteiksi. Epämääräisiä ja nopeasti uudistuvia lähteitä, kuten verkkokeskustelupalstojen mielipidekirjoituksia, vältetään opinnäytetyössä. Aineistoja, joissa kirjoittajan asiantuntijuutta ja pätevyyttä ei pysty luotettavasti arvioimaan, ei myöskään suositella. Tiedonhakuja kannattaa tehdä useammasta eri tietokannasta tai tiedonlähteestä, jotta löytää parhaimmat lähteet omaan aiheeseensa.
Opinnäytetyössä käytetyt lähteet ilmoitetaan tekstiviitteinä yleisesti käytössä olevan Harvard-tyylin nimi-vuosi-viitejärjestelmän mukaan. Viitejärjestelmässä lukija näkee heti kenen tekstiin viitataan, miltä vuodelta teksti on ja sivunumero(t). Tekstiviite on sulkeissa oleva lyhyt viittaus lähdeluettelossa olevaan tarkempaan lähdetietoon.
Lähdeviittaustekniikkaa käytetään aina lainattaessa jonkun toisen kirjoittamaa tekstiä. Tekstissä käytetään lähdeviitettä, johon merkitään sulkeisiin kirjoittajan sukunimi ja julkaisun painovuosi, pilkku sekä sivu tai sivut, joita on käytetty. Silloin, kun viitataan lähteeseen kokonaisuudessaan, sivunumeroja ei käytetä. Kaikissa sähköisissä lähteissä ei ole sivunumeroita.Tällöin niitä ei merkitä.
Yleensä tekstiä lainataan epäsuorasti, eli lähteestä luettu asia kirjoitetaan omin sanoin ja merkitään lähdeviite heti tekstin perään. Viittauksesta on käytävä ilmi, mikä osa tekstistä perustuu lähteisiin. Pisteen paikka lähdeviitemerkinnässä osoittaa, mikä osa tekstistä on lainattu.